Veden käyttöön elintarviketeollisuudessa liittyy yleensä kiinteästi myös energiankulutus. Lämpimän veden käyttö ja käyttömäärät ovat usein keskeinen tekijä energiankulutuksessa. Lämmintä vettä käytetään elintarviketeollisuudessa paljon mm. pesuihin. Lisäksi energiaa kuluu esimerkiksi höyryn muodostukseen ja jäähdytykseen. Energiatehokkuuteen pyrkiminen yrityksen toiminnassa alentaa kustannuksia ja on tärkeä tapa kantaa vastuuta ympäristöstä, sillä uuden energian tuottaminen kuormittaa ympäristöä.
”Suomen teollisuuden käyttämästä energiasta arviolta runsas kolmannes muuttuu hukkalämmöksi ilman talteenottoa ja hyötykäyttöä. Hyödynnettävissä olevaa hukkalämpöä löytyy esimerkiksi poistohöyryistä, prosessi- ja savukaasuista, jäte- ja jäähdytysvesistä, kuivureiden poistokaasuista sekä koneellisen jäähdytyksen lauhdelämmöstä.”
Uutta tekniikkaa hyödyntämällä haaleaakin lämpöä voidaan hyödyntää kannattavasti. Elintarviketeollisuudessa tehdyt energiansäästöön tähtäävät toimenpiteet liittyvät usein tuotannon lämmitys- ja jäädytysvaiheisiin, jotka ovat iso osa energiankulutusta. Lämpöä voidaan ottaa talteen esim. lämpöpumpun avulla lämpimistä pesuvesistä. Talteen otettu lämpö voidaan ohjata mm. käyttöveden lämmitykseen, raaka-aineen esilämmitykseen tai kiinteistön lämmitykseen. Tällöin talteen otetulla lämpöenergialla on mahdollista kattaa kasvanut energiantarve tai korvata fossiilisilla polttoaineilla toteutettua perusenergiantuotantoa. Myös talteen otetun hukkalämmön myyminen on mahdollista.
Jo ohut kerros likaa, saostumia tai korroosiotuotteita lämmönvaihtimessa heikentää lämmönsiirtoa merkittävästi. Tämä puolestaan kasvattaa hukkaenergian määrää. Lämmönvaihtimien usein toistuva puhdistaminen voi tuntua kalliilta ratkaisulta huoltokustannusten vuoksi, mutta sen on osoitettu olevan usein kokonaistaloudellisesti edullisempaa kuin harvoin puhdistaminen. Kun saostumien muodostuminen estetään tai poistetaan muodostuneet saostumat, säästetään energiaa.
Myös uusien energiaratkaisujen, kuten aurinkoenergian käyttö, voi tuottaa säästöjä energiakuluissa. Näin voidaan myös tuottaa päästötöntä energiaa yrityksen käyttöön ja parantaa yrityksen imagoa ympäristöasioissa.
Elintarvikeyritysten on mahdollista liittyä vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen, jonka avulla yritys saa raamit järjestelmälliseen ja tavoitteelliseen energiansäästöön. Sopimukseen liittyneille yrityksille on tarjolla myös maksutonta energiatehokkuusneuvontaa (https://www.etl.fi/elintarviketeollisuus/vastuullisuus/ymparistovastuu/energiatehokkuussopimus.html).
Laskentamalli
Laatuvesi-hankkeessa on kehitteillä työkalu, jonka avulla voidaan arvioida vedenkäytön taloudellisia vaikutuksia elintarvikeyrityksissä. Laskentamalli auttaa laskemaan kustannuksia, jotka liittyvät veden kulutukseen, veden lämmittämiseen ja siirtoon sekä jäteveden käsittelyyn. Laskentamalliin syötetään tarkasteltavan yrityksen muuttujat ja tuloksena saadaan vuotuiset kustannukset veden käyttöön liittyen sekä lukuina että kuvaajina. Näin ollen yritykselle tuotetaan tietoa kustannuksista ja niiden jakautumisesta helposti ymmärrettävässä muodossa.
Laskentamallin avulla on mahdollista tutkia erilaisten muutosten tai investointien vaikutuksia veden käyttöön liittyviin kustannuksiin yrityksessä. Laskentamallia voidaan hyödyntää esimerkiksi, kun halutaan arvioida jäteveden puhdistukseen tehtävän investoinnin vaikutusta kustannuksiin, halutaan arvioida toiseen energiamuotoon siirtymisen vaikutusta kustannuksiin tai halutaan tutkia lämmön talteenoton tai veden käytön tehostamista kustannuksiin. Laskentamallin on tarkoitus olla mahdollisimman yleisluontoinen, jolloin se soveltuisi useimpien elintarvikeyritysten käyttöön.
Lisätietoja laskentamallista voi pyytää lähettämällä sähköpostia: noora.salonen@samk.fi.